Olli Jaatinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olli Jaatisen omakuva.

Olli Jaatinen (s. 1960 Haukivuori) on suomalainen valokuvataiteilija. Mikkelissä vaikuttava Jaatinen työskentelee Mikkelin valokuvakeskuksen taiteellisena johtajana ja on saanut useita taidepalkintoja. Vuonna 2009 Mikkelin Nuorkauppakamari nimesi hänet Vuoden mikkeliläiseksi.[1] Valokuvataiteilijoiden liitto nimesi Jaatisen kunniajäsenekseen vuonna 2018.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Jaatinen on saanut valokuvataiteilijan koulutuksen Taideteollisessa korkeakoulussa 1980–1988. Taiteen maisterin tutkinnon hän suoritti vuonna 2000. Jaatinen on opiskellut myös kirjoittamista Oriveden Opiston kirjoittajalinjalla 1979–1980.

Replika (1997) oli Olli Jaatisen ensimmäinen kirja. Sen valokuvat hän otti työskennellessään Vaalijalan keskuslaitoksessa kehitysvammaisten miesten osastolla apuhoitajana kesällä 1979. Replikan tekstit kertovat Jaatisen lapsuudesta ja nuoruudesta koulukaupungissaan Pieksämäellä.

Jaatinen toimi 1980-luvulla freelance-valokuvaajana useissa eri lehdissä Helsingissä. Erityisen keskeiseksi muodostui yhteistyö kirjailija, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja, toimittaja ja juontaja Kari Kontion (1956–2006) kanssa. Jaatinen kuvitti Kontion sekä filosofi, kirjoittaja ja suomentaja Tuomas Nevanlinnan yhteisen romaanin Kirjava lehmä. Suuri luento Suomen sodanjälkeisestä historiasta.

Jaatinen jätti lehtityöt keväällä 1988 keskittyäkseen omaan taiteelliseen tuotantoonsa. Tätä siirtymää edesauttoi hänen valintansa kuvallisen viestinnän ja valokuvataiteen ohjaavaksi läänintaiteilijaksi Mikkelin lääniin. Jaatinen toimi läänintaiteilijana vuoteen 1994 saakka. Jaatinen perusti Mikkelin valokuvakeskuksen, joka aloitti näyttelytoimintansa syksyllä 1989. Kevääseen 2022 mennessä keskuksessa on järjestetty 271 näyttelyä. Mikkelin valokuvakeskus on julkaissut vuosina 2002–2019 kymmenen Jaatisen toimittamaa kuvateosta.

Mikkelin valokuvakeskus sai elokuussa 2018 lahjoituksena pärekorillisen lasinegatiiveja, jotka olivat löytyneet mikkeliläisen omakotitalon vintiltä. Keskuksen toiminnanjohtajana toimiva Jaatinen aloitti aineiston tutkimisen. Pian selvisi, että negatiivit oli kuvannut Puumalan saaristossa asunut valokuvaaja Leo Montonen (1905-1968). Montonen oli aloittanut kuvaamisen vuonna 1923. Ammattimaiseksi hänen kuvaamisensa muuttui 1926, kuten hän itse eräässä jälkeenjääneessä kirjeessään kertoo. Näyttäisi, että aktiivinen kuvaaminen on Montoselta jostakin syystä hiipunut ennen sotaa, 1930-luvun lopulla. Montosen viimeinen ajoitettu kuva on vuodelta 1944, jolloin hän kuvasi naapurinsa hautajaiset. Jaatisella on Suomen Kulttuurirahaston apuraha vuodelle 2019 Montosen tuotannon selvittämiseen, tutkimiseen ja julkituomiseen.

Jaatinen on toiminut opettajana vuodesta 1978 alkaen lukuisissa taideoppilaitoksissa kuten Helsingin Kuvataideakatemiassa, Lahden Muotoiluinstituutin valokuvaosastolla (vs. yliopettajana vuonna 1998) sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa. Hänen opetusaineenaan on ollut valokuvaus; erityisesti valokuvauksen historia sekä värivedostaminen, jossa hän on käyttänyt apuna Josef Albersin teoriaa värien vuorovaikutuksesta.

Jaatisen oma taiteellinen tuotanto on laaja.lähde? Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä säännöllisesti vuodesta 1980 lähtien. Tämän lisäksi hän on osallistunut laajastilähde? yhteis- ja ryhmänäyttelyihin koti- ja ulkomailla. Valokuvien ohella Jaatinen on käyttänyt teoksissaan komponentteja, jotka lähestyvät laadultaan hienopuusepän tuotoksia.

Jaatinen toimi yhteistyössä kuvanveistäjä Kare Lampisen kanssa vuosina 1989–1999.

Jaatinen on ollut aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa vuodesta 1981. Hän on ollut Mikkelin valokuvataide ry:n, Valokuvataiteilijoiden Liitto ry:n, ja Mikkelin Taiteilijaseura ry:n perustajajäsen. Jaatinen on ollut Valtion taideteostoimikunnan jäsen (1993–1998), Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsen (varapuheenjohtaja 1998), Valtion valokuvataidetoimikunnan jäsen (2004–2006).

Kun Jaatinen vuonna 1981 palasi synnyinkyläänsä Kantalaan, hän liittyi paikalliseen yhtyeeseen, joka oli aluksi nimeltään Lead Company, mutta vaihtoi pian nimensä Lyijykomppaniaksi. Yhtye toimi aluksi vuodet 1981–1983, mutta ei vielä tuolloin levyttänyt. Lyijykomppania koottiin uudelleen vuonna 1990, jolloin yhtye alkoi myös vierailla studiossa. Tästä ajasta on jälkipolville jäänyt Synkkää jynkytystä -ep (Bassmania Records, TIK-7, 1991), Ohjelmanjulistus-single (Bassmania Records, TIK-3, 1992) sekä Lyijykomppania-niminen C-kasetti (Bassmania Records, TIK-12, 1993). Ohjelmanjulistus-single tuli nimetyksi kuukauden singleksi Soundi-lehdessä 1992. Yhä toiminnassa oleva Lyijykomppania nauttii kulttisuosiota, joka perustuu mm. siihen, että yhtye oli ensimmäinen suomenkielistä heviä levyttänyt nuorisomusiikkiorkesteri.[3]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkelin kaupungin taidepalkinto 1990
  • Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto 1991 (Nuorten 43. näyttely)
  • Mikkeli-palkinto 1997
  • Etelä-Savon taidetoimikunnan Taidepalkinto 2003
  • Vuoden mikkeliläinen 2009[1]
  • Valokuvataiteilijoiden liitto ry:n kunniajäsen vuodesta 2018[4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Veskansan tarina Leo Montosen valokuvin – The Story of the Lake People (toim. yhdessä Päivi-Maria Jaatisen kanssa), Mikkelin valokuvakeskus. Tallinna 2019. ISBN 978-952-67721-8-9
  • Kirkonvarkauden siltatyömaa 1964–1967 (toim. yhdessä Pekka Tarvaisen kanssa), Hurmostuotanto®, Opus 1. Helsinki 2019. ISBN 978-952-69190-0-3
  • Kivimiehen aika (toim. yhdessä Päivi-Maria Jaatisen kanssa), Keski-Suomen Kiviteollisuus/Mikkelin valokuvakeskus. Mikkeli 2016. ISBN 978-952-67721-7-2
  • Mikkeli - Kaupunki muutoksessa (toim.), Mikkelin kaupunki/Mikkelin valokuvakeskus. Helsinki 2015. ISBN 978-952-67721-5-8
  • Mikkeli - A City in Transformation (ed.), City of Mikkeli/Mikkeli Centre of Photography. Helsinki 2015. ISBN 978-952-67721-6-5
  • Hyvää päivää, herra Holbein | Nice to Meet You, Mr Holbein, Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä, (toim.), Mikkelin valokuvakeskus. Helsinki 2014. ISBN 978-952-93-1683-0 (fi), ISBN 978-952-93-1684-7 (en).
  • Paavo Jussi-Pekka: Ilmakuvia Mikkelistä – Bird's Eye View of Mikkeli. (toim.) Mikkelin valokuvakeskus. Kaarina 2012. ISBN 978-952-67721-3-4
  • Virne Press - Huumori suomalaisessa kuvajournalismissa (toim.), Mikkelin valokuvakeskus. Mikkeli 2012. ISBN 978-952-67721-0-3
  • Mauri Toiviainen: Kadonnut kaupunki - Elämää 1950-luvun Mikkelissä (toim., yhdessä Timo Toiviaisen kanssa), Keskus-Baari Oy/Mikkelin valokuvakeskus. Hämeenlinna 2011. ISBN 978-952-92-9504-3
  • Veikko Kivimies Salmela (toim.), Mikkelin valokuvakeskus. Hämeenlinna 2011. ISBN 978-952-92-9430-5
  • Ikiliikkuja - Sanomalehti Länsi-Savo 120 vuotta (toim.), Länsi-Savo Oy. Mikkeli 2009. ISBN 978- 951-95-5235-4
  • Stereovalokuvan taika – The Magic of 3D Photography (toim.) Mikkelin valokuvakeskus/Musta Taide Kustannusosakeyhtiö, Helsinki/Suomen valokuvataiteen museo. Helsinki 2007. ISBN 978-952-9851-83-6
  • Virne. Huumori suomalaisessa valokuvataiteessa (toim.), Musta Taide Kustannusosakeyhtiö/Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 2002. ISBN 952-9851-44-8
  • Taiston ja Heikin katoaminen (Jaatinen/Lampinen), kuvitettu nuorisoromaani, Taide&Häpeä-kustannus. Mikkeli 1999. ISBN 952-91-1504-0
  • Replika, Musta Taide Kustannusosakeyhtiö/STAKES/Olli Jaatinen. Helsinki 1997. ISBN 952-90-8618-0
  • Taisto ja Heikki - Ominaisuudet, VB-valokuvakeskus. Kuopio 1990.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olli_Jaatinen&oldid=21815415”